BUDO
Budon pääsivu
Pysy kunnossa
Nyrjähdysten
kolme koota
Leena Palosaari
Sairaspäiviä voidaan vähentää huomattavasti hoitamalla vamma oikein. Kompressin, kylmän ja kohollaolon käytössä on kuitenkin omat niksinsä
Kesä tuo paitsi hyttyset, myös pienet venähdykset, jotka pilaavat lomaa tai pitävät työssäkävijän poissa työpaikalta ja urheilijan vaihtopenkillä usein turhan kauan.
Pienikin tapaturma aiheuttaa kudosvaurion, josta vuotaa kudosnestettä ja verta, vaikka sitä ei näkyisikään. Kudosneste ja veri turvottavat vauriokohtaa. Paraneminen on sitä nopeampaa, mitä vähäisemmäksi turvotus jää. Kolmella K:lla pyritään vähentämään turvotusta.
Kun vahinko on sattunut, ihminen usein toimii vaistomaisesti oikein. Hän tarttuu vahinkokohtaan esimerkiksi nilkkaansa ja puristaa. Tällä tavalla syntyy ensimmäinen kompressiside, jota pystyy jokainen käyttämään. Se ei riitä hoidoksi alkuunkaan, mutta ensihätään se on oivallinen. Tiukka ote estää kudosnestettä tihkumasta.
Kylmä supistaa. K tarkoittaa myös kylmää. Se supistaa imu- ja verisuonia ja estää kudosnesteen vuotoa.
- "Yksinään siitä ei kuitenkaan ole hoidoksi" muistuttaa ortopedi ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio.
- "Lumi, jääpalat, kylmä vesi tai vaikkapa pakastepussillinen vihanneksia kelpaavat ensiavuksi. Ohut sukka tai side on hyvä pitää jääpussin alla, mutta esimerkiksi pyyhe tai verkkarin lahje on jo liian paksu", neuvoo fysioterapeutti Petri Lehikoinen.
Aktiiviurheilijat ja kuntoilijat pitävät usein jääkaapissaan erilaisia kylmäpakkauksia, jotka ovat käteviä. Tarjolla on myös vaikkapa lenkkihousujen taskuun sujautettava kemiallinen kylmäpakkaus, joka toimii ilman jääkaappia. Kaupan olevat kylmävoiteet eivät riitä, koska niiden vaikutus ei tunkeudu tarpeeksi syvälle.
Kylmässä on se ongelma, että liian pitkään käytettynä se kääntyy itseään vastaan. 15-20 minuuttia riittää, tai kudoksissa alkaa tapahtua vastareaktiota. Kylmähoidon jälkeen raajassa käytetään painesidettä.
Kolmas K eli kohoasento helpottaa turvotusta ja potilaan oloa. Petri Lehikoinen neuvoo potilasta asettumaan makuulle ja kohottamaan jalkansa vaikka kiven päälle. Jalan alle voi kasata kasseja, vaatteita tai mitä tahansa kässin osuvaa, kunhan se vain saa raajan lepoon sydämen tason yläpuolelle.
Toisin kuin luullaan, yksi kylmähoitokerta ei riitä. Käsittely toistetaan kerran tunnissa parin vuorokauden ajan. Hyvä olisi jos sen pystyisi tekemään myös yön yli. Tärkeää on, että kipukohta ei palellu.
Kipua, turvotusta ja kudosreaktioita voidaan vähentää myös lääkkeillä. Tulehduskipulääkkeet ovat hyväksi avuksi, sillä ne lievittävät kipua ja tulehdusta, joka pitkittää vamman paranemista. Lisäksi monia niistä vatsa sietää varsin hyvin, kun niitä käytetään vain muutaman päivän ajan.
Yö on aina loukkaantuneelle kiusallinen. Vaikka raajassa ei olisikaan kovaa särkyä, uni häiriintyy. Yö voi häiriintyä vielä siinäkin vaiheessa, kun kylmähoitorumba on jo ohi. Jo pelkkä käännähtäminen vuoteessa voi aiheuttaa unen katkaisevan viiltävän kivun.
Paranemista voidaan nopeuttaa ns. okkluusiosidoksella, jolloin kipukohtaan levitetään särkyvoidetta, nimenomaan voidetta eikä geeliä, jota muutoin on hyvä käyttää vamman hoitoon sen viilentävän vaikutuksen vuoksi. Kun voide on levitetty, raajan ympärille kierretään muovikelmua. Tavallinen keittiökelmu on aivan sopivaa. Sen jälkeen käytetään idealsidettä sopivan tiukkaan kiedottuna. On syytä tarkistaa, ettei raajan iho ala sinistyä siteen ulkopuolelta.
Geelin käytöstä okkluusiosidoksessa Petri Lehikoinen varoittaa, sillä geeli sisältää alkoholia ja hengittämättömän kelmun alla se voi aiheuttaa ihon ärsytystä.
Jos vahinko on sattunut viikonloppuna ja työ odottaa jälleen maanantaina, okluusiosidosta voi käyttää hyväkseen töihin lähtiessä. Muutoin toimitaan edellä mainittuun tapaan, mutta idealsiteen voi korvata urheiluteipillä. Vaikka sitä olisi tukevastikin, mahdollisuus saada kenkä jalkaan on suurempi.
Artikkeli ilmestynyt Yhteishyvässä 7/20001
Kuvat tällä web-sivulla: Nina Ylitalo
