David Alexander
Aikidoharjoittelun neljä tasoa
1. Katai (rigid, joustamattomuus)
2. Yawarakai (resilient, joustavuus)
3. Ki-no-nagare (flowing, virtaavuus)
4. Ki (spirit, henki/sisäinen olemus)
Aikido yhdistetään usein ki-no-nagare tekniikkaan ja jotkut
harjoittelevat yksinomaan tällä tavalla, tanssinomaisesti.
Pidän valitettavana sitä että aikidon julkisuuskuva
perustuu paljolti tähän mielikuvaan. Opettajani Morihito
Saito Sensei (9. dan), sanoo kuitenkin kirjassaan Traditional Aikido
Vol. 5, s. 36,
"Aikido is generally believed to represent circular movements.
Contrary to such belief, however, Aikido, in its true Ki form, is
a fierce art piercing straight through the center of opposition."
(Aikidon uskotaan yleisesti käyttävän ympyränmuotoisia
liikkeitä. Päinvastoin, aikido sen todellisessa hengessä,
on kuitenkin raju laji joka menee suoraan läpi liikkeen keskuksen).
On elintärkeää muodostaa vakaa pohja katai-tekniikassa,
ennen kuin etenee ki-no-nagere tekniikkaan ja jatkaa katain harjoittelua
jotta välttää kadottamasta kosketuksen tekniikan perustaan.
Henkilö joka on hyvä katai-tekniikassa oppii helposti ki-no-nagere
tavan, mutta henkilö joka on harjoitellut vain ki-no-nagarea
ei useinkaan pysty liikkumaan ollenkaan mikäli hänestä
otetaan kiinni voimakkaasti. Katain harjoittelu hienosäätää
harjoittelijan kohtaamaan fyysisen voiman todellisuuden ja opettaa
miten sen voi kääntää edukseen pahimmassa mahdollisesssa
tilanteessa.

On luonnollista turvautua aluksi lihasvoimaan
Usein sanotaan, että aikidotekniikkaan ei tarvita lihasvoimaa
ja että ei ole "harmoonista" vastustaa harjoitusparia,
joka yrittää tehdä tekniikkaa. Vaikka tässä
on paljon perää, se perustuu epätäydelliseen ymmärrykseen
fyysisen voiman ja vastustuksen luonteesta.
Aikidon aloittelijat turvautuvat lihasvoimaan päihittääkseen
vastustuksen. Tämä on luonnollista eikä sitä pitäisi
estää koska heillä ei ole vielä muuta tapaa käytettävissään.
Kun harjoittelijat edistyvät heidän tekniikkansa paranee
ja lihasvoimaa ei tarvita enää yhtä paljon vastustuksen
purkamiseen.
Samaan aikaan harjoittelijat edityvät kokyo-ryoku:ssa (vatsanseudun
hengitysvoima) suorana seurauksena fyysisestä harjoittelusta.
Hengityksen voima on paljon suurempi kuin lihasvoima ja lopulta tekniikasta
tulee vaivatonta, joka säilyy kovankin vastustuksen hetkellä.
Muutaman vuoden kovan ja omistautuneen katai-harjoittelun jälkeen
aikidotekniikkaan ei tarvitsee enää vain vähän
lihasvoimaa.
Vuosikymmenien harjoittelun jälkeen on mahdollista saavuttaa
4. taso (Ki), mikä on kokyo-ryoku:kin vahvempi. Aloittelevan
harrastajan ei tulisi miettiä tätä, se vain turhauttaa.
Rakentavassa mielessä tekniikan vastustaminen ei riko harmoniaa
vaan se auttaa saavuttamaan todellisen harmonian, se auttaa kumpaakin
harjoittelijaa kehittymään nopeimmalla mahdollisella tavalla.

Palautetta tekniikan toimivuudesta
Vanhemmat harjoittelijat treenaavat yhdessä vähemmän
aikaa aikidoa harjoitelleiden kanssa. Vanhempien harjoittelijoiden
on mahdollista tarjota oikeassa määrin ja oikeaan suuntaan
vastusta, niin että tekniikan tekijän on mahdollista etsiä
ja löytää tapa jolla päihittää vastustuksen
ja saa tekniikan toimimaan. Vähemmän aikaa harjoittelleita
rohkaistaan vastustamaan vanhempien tekniikkaa kaikin tavoin (yleensä
puhtaasti lihasvoimalla), niin että pari voi hioa tekniikkaa
täyttä vastustusta vastaan.
Vaikka tanssinomaiset liikkeet voi oppia ilman vastustusta, rakentava
vastustaminen on tarpeen jotta oppii tehokkaan tekniikan. Ilman vastustamista
harjoittelija ei tiedä toimiiko tekniikka todella. Rakentava
vastustaminen tarjoaa palautetta ja ohjaa löytämään
miten toimia fyysisen voiman kanssa. Perusharjoittelussa, rankentava
vastustaminen ohjataan suoraan tekniikkaa vastaan. Edistyneemmillä
tasoilla vastustaminen voi sisältää yrityksiä
poistua tekniikasta tai tehdä vastatekniikkaa.
Rakentava vastustus = tekniikan voi tehdä, mutta se on
vaativa suoritus
Vastustaminen voi olla rakentavaa vain jos sen ansiosta harjoittelija
edistyy ja tekniikka ja tekniikan henki paranevat. Vastustaminen ei
saa estää tekniikan tekemistä, sillä kukaan ei
opi mikäli tekniikka ei saa tehtyä. Tekniikan estäminen
vähentää itseluottamusta. Oikean vastustuksen määrän
huomaa siitä, että harjoittelija pystyy tekemään
tekniikan melkoisista vaikeuksista huolimatta. Tämä on myös
erittäin hyvää fyysistä harjoittelua, rasittaen
kehon lihaksia. Harjoittelijoita töytyy joskus pyytää
päin vastoin jopa olemaan avuliaita, jotta heidän kehonsa
oppii oikeat liikkeet.
Vastustaminen ei auta ketään jos se perustuu itsekkyyteen,
voitonhaluun tai haluun nöyryyttää. Missään
tapauksessa paria ei saa tahallaan vahingoittaa tai altistaa vaaralle.
Rakentavan vastustamisen tarkoituksena on auttaa paria oppimaan tehokkaasti.
Aikido vaatii vain vähän lihasvoimaa jos se on opittu oikein.
Vastustaminen ei lisää harmoniaa jos sen tarkoituksena on
estää tekniikan tekeminen. Kuitenkin lihasvoima ja rakentava
vastustaminen kuuluvat aikidoon, rakentava vastustaminen on oppimisen
kivijalka.
Alkuperäinen artikkeli löydetty
sivuilta
http://www.dragon-tsunami.org