¨
Juuso Ala-Kyyny, Sanomalehti Kaleva 23.8.2000

Kuva: Eljas Sallmen

”Budon lähde on luojan rakkaus, joka on luotu
suojelemaan kaikkea olevaista.” Morihei Ueshiban (1883–1969)
uskonnollinen valaistuminen yhdistyneenä toisen maailmansodan
synnyttämään pasifismiin oli aikidon syntyyn vaikuttaneita
osatekijöitä. Ueshiba halusi kehittää kamppailulajin,
josta väkivalta on karsittu pois.
Tekniikan osalta aikidossa yhdistyvät vanhat samuraitaidot,
jotka Ueshiba sovelsi mieleisekseen kokonaisuudeksi opiskelemiensa
bujutsu- ja budolajien pohjalta. Filosofialtaan aikidon perusta lepää
Omoto-kyo-shintolaisuudessa.
”Suomalaisessa aikidossa harva opettaja on niin pitkällä,
että pystyisi ymmärtämään toisen kulttuurin
uskontoa. Uskontoa paremmin aikidossa ilmenee budo. Budon harrastajan
tavoite on suojella elämää, ja se on aikidon keskeisin
periaate”, oululaisen Hokutokai-aikidoseuran toiminnanjohtaja
Nina Ylitalo kertoo.
Budolajeissa painotetaan mielen ja ruumiin yhteyttä. Arkielämässä
mielen hallitseminen onnistuu usein vain pysyteltäessä aloillaan,
liikkumatta. Aikidossa mietiskely tapahtuu harjoiteltaessa tekniikkaa
eli liikkeessä.
”Mietiskely on enemmän mielen tyhjentämistä.
Tyhjä mieli tarkoittaa, että ei ole mitään, mikä
on tulevan tekniikan esteenä”, Ylitalo tarkentaa.

Nage ja uke, Yin ja Yang
”Aikido on ei-vastustamista, ja koska se ei ole vastustamista,
se on aina voitollinen.” (Ueshiba) Aikido ei tunne voittajaa
eikä häviäjää. Voitot merkitsevät, että
joku häviää, ja häviöt synnyttävät
uusia taisteluita.
”On vaikea kilpailla siinä kuka on paras ihminen”,
Ylitalo huomauttaa.
Kilpailuun perustuvassa yhteiskunnassa voittamiseen ja häviämiseen
perustuvan elementin puuttuminen tarjoaa Ylitalon mukaan vaihtoehdon.”Kilpailun
puuttuminen on yksi aikidon nautinnon lähteistä. Kerrankin
voi tuntea, ettei tarvitse olla muuta kuin oma itsensä.”
Aikidon harjoitusparin, nagen eli puolustajan ja uken eli hyökkääjän
välinen suhde heijastelee itämaisen ajatusmaailman vastavoimien,
Yinin ja Yangin suhdetta. Molemmat täydentävät toisiaan.
Ilman Yinia ei ole Yangia, ja toisinpäin.
Kuten Yinin ja Yangin suhteessa ei myöskään aikidossa
ole pelkästään nageja tai ukeja. Aikido syntyy näiden
vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. ”Hyökkääjän
tulee jatkuvasti etsiä puolustuksesta sellaisia aukkoja, jotka
mahdollistavat hyökkäyksen jatkamisen. Tämä on
molempien osapuolten kehittymisen edellytys”, Ylitalo selventää.

Liikkeen jatkuminen harmonian perusta
Aikidossa hyökkääjän voima ohjataan ympyräliikkeen
avulla haluttuun suuntaan. Tekniikka päättyy hallintalukkoon
tai heittoon.
”Aikidossa tekniikan suorittaja sijaitsee keskipisteessä.
Hyökkääjää voisi verrata narun päässä
pyöritettävään painoon tekniikan tekijän
toimiessa pyörittäjänä”, Ylitalo valaisee.
”Hyökkääjän liikettä jatketaan siten,
että se tulee tekijän hallintaan. Kaikissa liikkeissä
pyritään harmonisuuteen. Harmonia häviää,
jos liikkeeseen tulee katkos”, Ylitalo jatkaa.
Aikidossa toimiva tekniikka kohdistuu aina hyökkääjän
keskustaan, painopisteen hallintaan.
”Liike lähtee omasta keskustasta kohti toisen keskustaa,
jossa sijaitsee tasapainopiste. Hyökkääjää
hallitaan horjuttamalla”, Ylitalo kertoo.
Keskustapisteen hallinta on eräs budolajien yhdistäviä
piirteitä. Se perustuu olettamukseen, että todellinen voimakeskittymä
sijaitsee kehon alaosassa. Samoin kuin kolmio seisoo tukevammin mikäli
se on lappeellaan eikä kärjellään.

Itsensä hallitsemista puolustuksen sijaan
Aikidon puolustustekniikassa pyritään aina välttämään
hyökkääjälle aiheutuvaa kipua. Hyökkäyksen
vastaanottava osapuoli pyrkii osoittamaan hyökkääjälle,
että hänen hyökkäyksensä on turha. Nagen
tavoitteena on siis tuhota uken hyökkäyshalu, ei hyökkäyskykyä.
”Väkivallattomuus liittyy liikkeen luonnollisuuteen. Mitään
liikettä ei suoriteta pakottamalla”, Ylitalo kertoo.
Itsepuolustustekniikkana aikidon periaate vastustajan täydellisestä
vahingoittumattomuudesta ei ole realistinen. Aggressiivisen hyökkäyksen
torjuminen tehokkaan itsepuolustuksen avulla edellyttää
Ylitalon mukaan usein voimakeinojen käyttämistä. ”Aikidossa
ei kuitenkaan tavoitella niinkään itsensä puolustamista
kuin itsensä hallitsemista. Se tarkoittaa itsehallintaa henkisesti
ja fyysisesti. Aikidon lähtökohta on se, että tilanne
ratkeaa väkivaltaa käyttämättä.”
”On helppo rikkoa, mutta vaikea korjata. Aikidon vaikeus liittyy
siihen, että tekniikka on suoritettava ilman, että rikkoo
vastapuolta”, Ylitalo jatkaa.