AIKIDO
Aikidon pääsivu
Avain aikidoon
Liikkeen hallinta on aikidon ydin
¨
Juuso Ala-Kyyny, Sanomalehti Kaleva 23.8.2000
Kuva: Eljas Sallmen
”Budon lähde on luojan rakkaus, joka on luotu suojelemaan kaikkea olevaista.” Morihei Ueshiban (1883–1969) uskonnollinen valaistuminen yhdistyneenä toisen maailmansodan synnyttämään pasifismiin oli aikidon syntyyn vaikuttaneita osatekijöitä. Ueshiba halusi kehittää kamppailulajin, josta väkivalta on karsittu pois.
Tekniikan osalta aikidossa yhdistyvät vanhat samuraitaidot, jotka Ueshiba sovelsi mieleisekseen kokonaisuudeksi opiskelemiensa bujutsu- ja budolajien pohjalta. Filosofialtaan aikidon perusta lepää Omoto-kyo-shintolaisuudessa.
”Suomalaisessa aikidossa harva opettaja on niin pitkällä, että pystyisi ymmärtämään toisen kulttuurin uskontoa. Uskontoa paremmin aikidossa ilmenee budo. Budon harrastajan tavoite on suojella elämää, ja se on aikidon keskeisin periaate”, oululaisen Hokutokai-aikidoseuran toiminnanjohtaja Nina Ylitalo kertoo.
Budolajeissa painotetaan mielen ja ruumiin yhteyttä. Arkielämässä mielen hallitseminen onnistuu usein vain pysyteltäessä aloillaan, liikkumatta. Aikidossa mietiskely tapahtuu harjoiteltaessa tekniikkaa eli liikkeessä.
”Mietiskely on enemmän mielen tyhjentämistä. Tyhjä mieli tarkoittaa, että ei ole mitään, mikä on tulevan tekniikan esteenä”, Ylitalo tarkentaa.
Nage ja uke, Yin ja Yang
”Aikido on ei-vastustamista, ja koska se ei ole vastustamista, se on aina voitollinen.” (Ueshiba) Aikido ei tunne voittajaa eikä häviäjää. Voitot merkitsevät, että joku häviää, ja häviöt synnyttävät uusia taisteluita.
”On vaikea kilpailla siinä kuka on paras ihminen”, Ylitalo huomauttaa.
Kilpailuun perustuvassa yhteiskunnassa voittamiseen ja häviämiseen perustuvan elementin puuttuminen tarjoaa Ylitalon mukaan vaihtoehdon.”Kilpailun puuttuminen on yksi aikidon nautinnon lähteistä. Kerrankin voi tuntea, ettei tarvitse olla muuta kuin oma itsensä.”
Aikidon harjoitusparin, nagen eli puolustajan ja uken eli hyökkääjän välinen suhde heijastelee itämaisen ajatusmaailman vastavoimien, Yinin ja Yangin suhdetta. Molemmat täydentävät toisiaan. Ilman Yinia ei ole Yangia, ja toisinpäin.
Kuten Yinin ja Yangin suhteessa ei myöskään aikidossa ole pelkästään nageja tai ukeja. Aikido syntyy näiden vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. ”Hyökkääjän tulee jatkuvasti etsiä puolustuksesta sellaisia aukkoja, jotka mahdollistavat hyökkäyksen jatkamisen. Tämä on molempien osapuolten kehittymisen edellytys”, Ylitalo selventää.
Liikkeen jatkuminen harmonian perusta
Aikidossa hyökkääjän voima ohjataan ympyräliikkeen avulla haluttuun suuntaan. Tekniikka päättyy hallintalukkoon tai heittoon.
”Aikidossa tekniikan suorittaja sijaitsee keskipisteessä. Hyökkääjää voisi verrata narun päässä pyöritettävään painoon tekniikan tekijän toimiessa pyörittäjänä”, Ylitalo valaisee.
”Hyökkääjän liikettä jatketaan siten, että se tulee tekijän hallintaan. Kaikissa liikkeissä pyritään harmonisuuteen. Harmonia häviää, jos liikkeeseen tulee katkos”, Ylitalo jatkaa.
Aikidossa toimiva tekniikka kohdistuu aina hyökkääjän keskustaan, painopisteen hallintaan.
”Liike lähtee omasta keskustasta kohti toisen keskustaa, jossa sijaitsee tasapainopiste. Hyökkääjää hallitaan horjuttamalla”, Ylitalo kertoo.
Keskustapisteen hallinta on eräs budolajien yhdistäviä piirteitä. Se perustuu olettamukseen, että todellinen voimakeskittymä sijaitsee kehon alaosassa. Samoin kuin kolmio seisoo tukevammin mikäli se on lappeellaan eikä kärjellään.
Itsensä hallitsemista puolustuksen sijaan
Aikidon puolustustekniikassa pyritään aina välttämään hyökkääjälle aiheutuvaa kipua. Hyökkäyksen vastaanottava osapuoli pyrkii osoittamaan hyökkääjälle, että hänen hyökkäyksensä on turha. Nagen tavoitteena on siis tuhota uken hyökkäyshalu, ei hyökkäyskykyä.
”Väkivallattomuus liittyy liikkeen luonnollisuuteen. Mitään liikettä ei suoriteta pakottamalla”, Ylitalo kertoo.
Itsepuolustustekniikkana aikidon periaate vastustajan täydellisestä vahingoittumattomuudesta ei ole realistinen. Aggressiivisen hyökkäyksen torjuminen tehokkaan itsepuolustuksen avulla edellyttää Ylitalon mukaan usein voimakeinojen käyttämistä. ”Aikidossa ei kuitenkaan tavoitella niinkään itsensä puolustamista kuin itsensä hallitsemista. Se tarkoittaa itsehallintaa henkisesti ja fyysisesti. Aikidon lähtökohta on se, että tilanne ratkeaa väkivaltaa käyttämättä.”
”On helppo rikkoa, mutta vaikea korjata. Aikidon vaikeus liittyy siihen, että tekniikka on suoritettava ilman, että rikkoo vastapuolta”, Ylitalo jatkaa.
