¨
Petteri Silenius
Aikido on kaiken ikäisille ja kokoisille, aktiivisille ihmisille
sopiva budolaji. Aikidossa harjoitellaan taistelutaitoa, jonka avulla
voi torjua hyökkäyksen vahingoittamatta hyökkääjää
pysyvästi. Ajatus perustuu vastustajan voiman hyväksikäyttöön,
tasapainon horjuttamiseen ja pyöreään, spiraalinomaiseen
liikkeeseen.

Voita itsesi

Aikidon varsinainen päämäärä
ei kuitenkaan liity itsepuolustukseen vaan itsensä voittamiseen.
Lajin tarkoitus on ymmärtää väkivallan mielettömyys
ja etsiä rauhallisia tapoja ratkaista ristiriitoja. Aikidon tarkoitus
on suojella elämää, eikä vahingoittaa muita.
Aikido kehittää yleiskunnon lisäksi tasapainoa, koordinaatiokykyä
ja notkeutta. Lajin aloittamiskynnys on matala, sillä harrastuksen
alkuvaiheessa edetään rauhallisesti ja luodaan vankka perusta
myöhemmille haasteille. Monille aikidosta tulee elinikäinen
harrastus, jopa elämäntapa. Aikidossa ei kilpailla.

Historia ja synty
Aikidon juuret ovat samuraiden taistelutaidoissa, kuten muidenkin
japanilaisten budolajien. Lajin on kehittänyt Morihei Ueshiba
(1883-1969), joka oli lapsuudestaan asti harjoitellut erilaisia taistelutaitoja,
mm. sumoa. Laajemmassa määrin Ueshiba harjoitteli Tenshin
Shinyo-ryu ja Yagyu-ryu jujutsua sekä erityisesti Daito-ryu aikijujutsua
Sokaku Takedan (1859-1943) ohjauksessa.
Pitkän harjoittelun jälkeen hän alkoi kaivata budoa,
joka olisi luonteeltaan väkivallatonta. Tämän takia
Morihei Ueshiba kehitti pitkälti Daito-ryun pohjalta uuden lajin,
aikidon. Aikidon filosofiaan on vaikuttanut paljon myös shinto-opettaja
Onisaburo Deguchi (1871-1948), jonka oppeihin Ueshiba oli mieltynyt.
Morihei Ueshiba koki budolajien tehtäväksi rauhan eikä
väkivallan lisäämisen. Toisen maailmansodan aikaiset
kokemukset vaikuttivat tämän filosofian jalostumiseen nykyiseen
muotoonsa.
O-sensein - suuren opettajan, kuten aikidon harrastajat Ueshibaa
kutsuvat - kuoltua hänen jälkeläisensä ovat jatkaneet
lajin johtohahmoina. Ensiksi Kisshomaru Ueshiba (1921-1999) ja parhaillaan
Moriteru Ueshiba (s. 1951).

Aikido maailmalla
Aikidoa harjoitellaan ympäri maailmaa. Eniten luonnollisesti
Japanissa, mutta myös Euroopassa, Aasiassa sekä Pohjois-
ja Etelä-Amerikassa on paljon harrastajia. Yhteensä aikidon
harrastajia arvioidaan olevan yli miljoona. Euroopassa merkittävin
aikidomaa on Ranska, jonne laji myös ensimmäisenä kotiutui.
Ueshiban perheeseen sidoksissa oleva Aikikai-aikido on suurin maailmalla
vaikuttava aikidoyhteisö. Aikikain sisällä on kuitenkin
tyylillisesti erilaisia painotuksia ja useita merkittäviä
opettajia omine seuraajineen. Lisäksi on olemassa muita aikidotyylejä.
Esimerkkejä tunnettuista ja kansainvälisesti levinneistä
tyyleistä ovat ki-aikido (Koichi Tohei), Yoshinkan (Gozo Shioda)
ja Shodokan (Kenji Tomiki). Ki-aikidoa voi harjoitella myös Suomessa.
Aikidon kansainvälisyydestä johtuen sitä voi harjoitella
monissa maissa ja paikoissa. Monet suomalaiset harrastajat käyvätkin
katsastamassa loma- ja työmatkoillaan paikallisia aikidoryhmiä.
Lisäksi useat ovat tehneet pitkiä harjoitusmatkoja mm. Ranskaan
ja Japaniin.

Aikidon aloittaminen
Aikidoa voi harjoitella lähes kuka tahansa, iästä,
sukupuolesta ja fyysisestä kunnosta riippumatta. Tarvittavat
ominaisuudet kehittyvät pikku hiljaa harrastuksen jatkuessa.
Tärkeintä on halu oppia, sillä aikidon oppiminen vaatii
aikaa, kaikilta.
Lajin harjoittelutapa mahdollistaa hyvinkin erikoisten ihmisten harjoittelun
yhdessä. Näin myös pienikokoiset pääsevät
harjoittelemaan tasavertaisesti itseään kookkaampien kanssa.
Aikidon harjoittelijat ovat jaettu ikänsä mukaan junioreihin
(7-13) ja aikuisiin. Noin kolmannes harrastajista on junioreita ja
loput eri-ikäisiä aikuisia. Naisia harrastajista on 30 %:a.
Aikidon oppiminen aloitetaan hakeutumalla paikallisen aikidoseuran
kurssille. Kurssilla opitaan perustaidot, jonka jälkeen voi osallistua
tavallisiin harjoituksiin. Joissakin seuroissa on myös jaettu
harrastajia tason mukaisiin ryhmiin. Kurssivarusteiksi riittävät
verryttelyhousut ja t-paita.

Harjoittelu
Aikidoa harjoitellaan harjoitussalilla (dojo), jonka lattia on peitetty
kaatumista pehmentävillä tatami-matoilla. Dojoon suhtaudutaan
kunnioituksella, sillä siellä käytettynä aikana
on tarkoitus oppia aikidoa.
Aikidon harrastaja pukeutuu valkoiseen budopukuun (gi), joka vahvistustensa
ansiosta kestää hyvin tarttumiset ja lattialla pyörähtelyt.
Seurat välittävät pukuja. Edistyneemmät harjoittelijat
käyttävät lisäksi mustia, leveälahkeisia
housuja eli hakamaa.
Aikidoharjoitukset ovat tunnin tai puolentoista mittaisia ja alkavat
perusteellisella alkuverryttelyllä. Varsinainen harjoittelu tehdään
pareittain ja se vie pääosan ajasta. Lopuksi on usein loppuverryttely.
Aikidossa harjoitellaan paljon erilaisista tarttumaotteista, joiden
lisäksi on myös erityyppisiä lyöntejä. Tekniikkaa
tehdään sekä seisaaltaan että polviasennosta.
Aikidossa opetellaan erilaisia heittoja, lukkoja ja sidontoja. Lisäksi
harjoitellaan puuaseilla: kepillä (jo), miekalla (bokken) ja
puukolla (tanto).
Lajissa edistymistä voi mitata myös vyöarvoilla, jotka
on jaettu oppilas- (6.-1. kyu) ja opettaja-asteisiin (1.-10. dan).
Mustan vyön, 1. dan, voi saada ahkeralla harjoittelulla noin
kuudessa vuodessa. Muista budolajeista tuttuja värillisiä
vöitä ei käytetä.

Leireillä tavataan
Seuraharjoittelun lisäksi aikidon toinen kulmakivi on leiritoiminta.
Leireillä tapaa toisten seurojen jäseniä ja tutustuu
erilaisiin tapoihin tehdä aikidoa. Leireillä on mahdollista
oppia asioita, jotka kotisalilla jäävät vähemmälle.
Leirejä on lähes joka viikonloppu eri puolilla Suomea.
Suosituimmat leirit ovat ulkomaalaisten opettajien pitämiä.
Japanilaisia ja ranskalaisia opettajia käy lähes kuukausittain
vierailulla joko seurojen tai liiton kutsusta. Kevät-, pääsiäis-
ja kesäleiri ovat suurimmat vuotuiset tapahtumat, jolloin joko
Yasuo Kobayashi 8. dan, Kazuo Igarashi 7. dan tai Seishiro Endo 7.
dan käyvät opettamassa.
Aikidoliitto
Aikidoliitto, per. 1970, palvelee jäsenseuroja mm. koulutuksen,
tiedon- ja tarvikevälityksen sekä lajivakuutuksen avulla.
Liitto on Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n, Nuori Suomi ry:n ja kansainvälisten
aikido-organisaatioiden jäsen. Valtio tukee liittoa Opetusministeriön
myöntämällä toiminta-avustuksella.
Käytännön toimintaa hoitaa liittosihteeri, joka toimii
yhteistyössä liittohallituksen kanssa. Valiokunnat valvovat
koulutuksen ja teknisen tason kehitystä. Liitto julkaisee Aikido-lehteä
sekä jakaa seurojen kautta säännöllistä jäsentiedotetta.
Aikidoliittoon kuuluu 54 jäsenseuraa, jotka toimivat 45 paikkakunnalla.
Harrastajia seuroissa on noin 3000. Seurojen yhteystiedot saa Aikidoliiton
kotisivuilta tai soittamalla liiton toimistoon.
Suomen Aikidoliitto - Finland Aikikai ry
Radiokatu 20
00240 Helsinki
Puh (09) 3481 2566
Fax (09) 1481 654
www.finland-aikikai.fi
Katso myös www.aikiweb.com ja www.aikidofaq.com
Artikkeli julkaistu alunperin
keho.net:ssä