Leiriajasta 1/3 oli tekniikkaa, 1/3 ukemiharjoittelua ja 1/3 chi-kung
harjoitteita alku- ja loppuverryttelynä. Frank ei vetänyt
mitään perustekniikkaleiriä, vaan kuten hän itse
sanoi: "nämä ovat niitä asioita, joita itsekin harjoittelen".
Endon viime keväisellä leirillä saamani ensivaikutelma
vakavailmeisestä, tiukkavartaloisesta
ja armeijan tyyliin siilinä tukkaansa pitävästä
miehestä oli jättänyt minuun mielikuvan henkilöstä,
johon tulee suhtautua pelonsekaisella kunnioituksella. Se mielikuva
osoittautui noin 2 minuuttia leirin alkamisesta totaalisen vääräksi.
Tällaisena sosiaalisena tapauksena tervehdin häntä
heti tataminreunalla reippaasti saksaksi "guten abend", mistä
sain palkkioiksi korviin astin leveän hammashymyn ja hetken kuluttua
kutsun tulla ukeksi eteen. (Se olikin aika lailla ensimmäinen
ja viimeinen tilanne kun olisin ukena voinut edessä ollakaan,
sen verran mietintää vaativia jutskuja leirillä tuli.)
Saimme leirillä opastusta kohti hyvää asentoa ja vapautunutta
liikkumistapaa. Frank havainnollisti pitkät tovit parin liike-energian
johdattamista. Kumpaakin edesauttoi edellä mainitsemani chi-kung
harjoitteet.
Avointa asentoa haettiin mm. venyttämällä toisen niveliä,
jolloin venytettävä sai ainakin hetkeksi kokemuksen miltä
tuntuu hyvä, avoin asento. (Kuvassa Kari-Pekka, Antti ja Mimmu)
Frank osasi opettaa ja nautti siitä. Leirillä ei tarvinnut
yhtään vierastella käden heilauttamista Frankin suuntaan.
Mies paneutui kunkin esittämään ongelmaan tilanteen
vaatimalla hartaudella ja purki sen ymmärrettäväksi
ja selkeäksi vastaukseksi.
Frank
näytti kuinka ohjata uken liike-energiaa niin, että sen
voima palautuu uken keskustaan ja horjuttaa uken tasapainoa. Hän
osoitti kuinka tekniikoissa jokaisella liikkeellä, käden
asennolla ja otteen paikalla on tarkka merkitys. Oikeassa paikassa
ote purkaa uken liikkeeltä tehoa. Teimme tekniikoita kuuntelemalla
parin otetta ja otteen liike-energian suuntaa. Frank ohjasi meitä
neutraloimaan sen omalla liikkeellä, samaan suuntaan.
Energian ohjaamisen lisäksi ukemiharjoittelut antoivat paljon.
Frankin näyttämä tapa pyörähtää
ylös mae-ukemista oli ihan uutta minulle. Frank puhui Endo-sensein
tavoin terveyttä edistävän aikidon puolesta: "tätä
ukemia voi tehdä iän karttuessa ja polvien huonontuessa."
Ylös noustessa ei siirretäkään painoa etummaisen
jalan polven yli, missä polveen kohdistuu painetta, vaan kierähdetään
tämän samaisen polven ympäri ja noustaan vasta sitten
ylös. Se olikin varsinainen laiskan miehen ukemi: samoilla kuvioilla
voi möyrytä tatamista ylös melkein mistä tahansa
heitosta.
Toinen harjoitus opetti hiljentämään ukemia. Olkapäätä
viedään oman painopisteen alle ja ukemi tehdään
keskustan yli. Olen nyt saanut tällä omasta ukemista ällistyttävän
helposti jalkojen pauketta pois, nyt se vain suhisee. Frank näytti
kuinka tällä ukemilla voi kuolettaa nagen heiton vauhdin
ja saada oma vartalon liike hallintaan, jolloin ukemi lähtee
omassa hallinnassa.
Frank laittoi meidät myös harjoittelemaan tenchinage-ukemia,
selkä edellä. Homman ois pitänyt sujua parin kannatuksessa
leppoisasti, mutta mun kroppa ei suostunut tekemään mitä
pää käski. Tätä pitää treenata
ihan hikenä, mutta sitä sentään tekee mieli treenata.
Mulla ei ollut aikaisemmin muuta tapaa tiedossa kuin käskeä
parin paiskata itseni ja psyykkaamalla uskallusta puseroon sain sitten
nostettua koivet ylös korkealentoiseen ukemiin. Se ei ole miellyttävä
tapa yrittää oppia tuota ukemia. Frankin ohjeiden mukaan
harjoittelu onnistuu nyt turvallisesti ja rauhallisesti, ja mikä
parasta- voi itse määrätä tahdin millä heittoon
lähtee ja tulee alas.
Vaikka leirillä ei tullut tekniikan tasolla mitään
mullistavia oppeja, niin Frankin taito puhua auki vaikeita aikidon
periaatteita auttoi omassa aikidossa eteenpäin. Parin liikkeen
suunnan kuuntelemiseen tarvitsee malttia ja kokemusta, jotta osaa
tulkita omat tuntemukset oikein. Nopeimmin omaksuin sen laiskan miehen
ukemin. Olen tehnyt sitä nyt omaksi iloksi alkujumppana treenin
alkua odotellessa. Painonsiirtoja tarvitsee joka tekniikassa ja tämä
ukemi vaatii niitä sopivan paljon. Kroppa herää arkisista
vakioliikkeistä aikidomaailmaan.
Kuvat: Petri Ylitalo